Työharjoittelu ja Museo del Baile Flamenco, Sevilla
Aloitin muutama viikko sitten työharjoitteluni Museo del baile Flamenco, Sevilla ts. Sevillan flamencotanssi museossa, joka sijaitsee kuuluisan Plaza Alfalfan ja Sevillan katedraalin läheisyydessä. Museo perustettiin Sevillan flamencotanssija Cristina-Hoyos :sen aloitteesta 7. Huhtikuuta vuonna 2006, joten museo itsessään ei ole kovin vanha.
Cristina Hoyos aloitti tanssimisen jo 12-vuotiaana. Liityttyään Antonio Gades :in johtamaan ryhmään hänen tanssiparikseen vuonna 1969 Cristinan ura lähti nousukiitoon trilogioiden mm. Bodas de sangre, Carmen ja El amor brujo tähdittämänä.
Kuinka minä löysin tämän työharjoittelupaikan on sattumaa, sillä useiden hakemuksieni perusteella olin alunperin menossa aivan toiseen paikkaan. Näin kahden viikon jälkeen voin kuitenkin sanoa, että olen enemmän kuin onnellinen harjoittellupaikastani, vaikka helppoa ei todellakaan ole aina ollut.
Työpäiväni vaihtelevat viikottain. Iltavuoroissa mm. valmistelemme juomatarjoilua noin 160 asiakkaalle, kun taas aamuvuorossa saatamme olla vastaanotossa myymässä lippuja flamencoesityksiin tai museolle, sekä ohjaamme ja avustamme turisteja Sevillassa. Toisinaan olemme toimistolla ottamassa varauksia vastaan puhelimitse tai sitten vain teemme kaikenlaisia erillisiä tehtäviä, kuten käymme täydentämässä illan juomavarastoa ostamalla esim. 24 pulloa punaviiniä ja kuohuviiniä. Tehtäviä on siis useanlaisia ja jokainen työpäivä museolla on erilainen. Museolla on myös flamencokoulu, joka tarjoaa flamencotunteja eri tasoisille oppijoille.
Aika näyttää, mitä kaikkea tulen oppimaan, mutta ainakin kulttuurituottajan käytännönasiat alkavat siltä osin olemaan hallussa, että tiedän kyllä nyt mihin suuntautua tulevaisuutta ajatellen. Kyllä siellä kiintopisteenä on edelleen omien ja mahdollisesti myös toisten artistien flamencoteosten tuottaminen.
Näin työharjoittelun lomassa käyn edelleen maanantaista perjantaihin Manuel Campallon flamencotunneilla Manuel Betanzos: in flamencokoulussa. Vapaapäivät ovat nyt menneet lähinnä työpäivistä palautumiseen ja opiskelutehtäviini. Minulla on vielä muutamia verkkokursseja kesän aikana tehtävänä kulttuurituottajan opintoihin liittyen, joten vapaa ajan ongelmia ei tule olemaan.
Aika täällä menee hirvittävän nopeasti ja toki mielessä jo siintää, mitä sitten Suomessa, kun sinne heinäkuun lopussa palaan. Ei ole mitenkään pois suljettua, että palaan Sevillaan ensi vuoden puolella, sillä meillä on edessä vielä kolmas harjoittelu. Tulevaisuutta tietenkin mietin paljon, mutta yritän elää tässä päivässä ja hetkessä, koska se on ehdottomasti tärkeintä. Mukavaa Kesää kaikille Suomeen!
Uusi kuu, uusi aika
Sevillan Feria juhlat menivät, mutta elämä Sevillassa on jatkunut samaan tapaan nopeasti pääasiassa flamencon keskittämänä, mutta pian aloitan kulttuurituottaja opintoihini liittyvän toisen vuoden syventävän työharjoitteluni Sevillan flamencotanssi museossa kolmen kuukauden ajaksi, jonka alkamista olen jo odottanut erittäin innoissani, ja josta johtuen mieleni on myös ollut hieman jännitteinen. En aikaisemmin siitä kirjoittanut tänne, koska mikään ei ollut varmaa vielä edes kuukausi sitten.
Espanjassa työnhakuun ja etsimiseen kannattaa varautua siten, että ottaa päivän kerrallaan, sillä useimmat työpaikat eivät välttämättä koskaan ilmoita sinulle, jos eivät olekaan ottamassa ketään. Tämä tietenkin on erittäin stressaavaa ja joudut suhtautumaan asioihin siten, että ne joko tapahtuvat tai eivät.
Minun kohdallani asiat etenivät siten, että tein kymmeniä työhakemuksia harjoitteluani koskien, joista noin puolet vastasi ja jopa suurinosa myönteiseen sävyyn, joten luulin sen olevan jo varma merkki lupauksesta, mutta jos kolmeen viikkoon et kuule mitään tai sähköpostiisi ei vastata kuukauden sisällä, voit olla varma, että ei kannatta jättää hakemista sen varaan. Näin kävi ainakin minun kohdallani, kun kahdesta muusta jotka jätän mainitsematta jättivät täysin vastaamatta, vaikka asian piti suurinpiirtein olla sopimuksia vaille päätetty.
Nyt kuitenkin minulla on mustaa valkoisella ja voin tännekkin sen kirjoittaa. Minulla on viikko aikaa vielä ottaa suhteellisen rennosti, jos mukaan ei lasketa muutamia kursseja ammattikorkeasta, joita toteutan etäsuorituksena verkko-opintoina, mutta muuten voin vielä panostaa flamenco treeneihin täydellä teholla. Nähtäväksi jää minkälaiset työ ajat minulla tulee museolla olemaan ja sen mukaan meneee sitten flamencon treenaaminenkin aamupäivästä tai illasta, mutta treeneissä aion käydä normaaliin tapaan maanantaista perjantaihin. Toki voi olla, että joudun ensi kuussa keskittymään vain yhden flamencokoulun kurssitarjottimeen, mutta onneksi Sevillan flamencokouluissa on varaa valita.
Alustavasti olen katsonut La Lupi ja Isabel Bayón :in kursseja Toukokuussa, sekä Manuel Betanzos :in koulun tarjontaa, mutta myös Alicia Marquez :in kurssitarjotinta. Nähtäväksi jää, minkä koulun mentoorikseni valitsen. Eniten toivoisin, että ensi kuun työharjoitteluni sijoittuisi iltaan, sillä haluaisin jatkaa Manuel Betanzonin koulussa Maria Angeles Gabaldonin bata de cola ja manton tunneilla. Mariasta on tullut minulle parin viimeisen kuukauden aikana erittäin tärkeä esikuva flamencossa ja ilman itkuja tuskin pystyn lopettamaan hänen opissa..
Kaiken odottamisen ohella kävin tämän viikon alussa tekemässä flamencokenkä varaukseni Sevillan Senovillasta: http://www.calzadosenovilla.com/ sillä täällä käyttämäni kenkäni ovat kirjaimellisesti rikki. Heidän sivuillaan pystyt suunnittelemaan minkälaiset flamencokengät haluaisit, mutta toki kannattaa käydä paikan päällä, jos on vaan mahdollista, sillä sävyt eivät aivan täysin vastaa netin valikoimaa http://www.calzadosenovilla.com/women-shoes/carmen.html
Otin heidän sivuiltaan kuvan suunnittelemistani kengistäni ja marssin sitten tiendaan näyttämään kuvaa. Alunperin olin suunnitellut, että haluan magentan väriset kengät, mutta päästyäni putiikkiin kenkieni pohjaväriksi muotoituikin syvän sinisen violetti, jota koristaa erikoiskuviointi roosan ja violetin sävyyn kengän toisessa sivussa. Lempiväreissäni pysyin kuitenkin, mutta nämä taitaa olla nyt tummimmat kengät hetkeen, mitä minulla tulee olemaan, ottaen huomioon aikasemmat valkoiset ja pinkit kenkäni.
Seuraavassa päivityksessäni kerron teille kuulumisia työharjoittelustani ja toivon, että saisin viimein kuvia myös treeneistä tai jonkinlaista kuvamateriaalia tänne lisää. Yllä oleva kuva on Sevillan Feria juhlista. Kuulumisiin, muchas besitos, Johanna, Ciao!
Flamencotreenejä ja viimeisimmät kuulumiset Sevillasta
Löysin erittäin mielenkiintoisen videon flamencorytmiikasta Facebookista erään ammattiflamenco tanssijan päivityksestä ja mielelläni jaan tämän videon myös teille tänne blogiini. Video on pitkä ja haastava ymmärtää, jos nuotinluku taitoja ei ole, mutta antaa silti hyviä erimerkkejä rytmiikan ymmärtämiseen jalkatekniikassa, sekä sen jakautumisesta eri paloissa eli eri flamencontyyli lajeissa. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan!
Edellisestä päivityksestäni alkaa pian olemaan melkein kuukausi, joten nyt taitaa olla mainio hetki paneutua kirjoittamaan tänne. Aika on kulunut siivillä. Viimeisen kuukauden aikana on kerennyt tapahtumaan niin paljon, että tämä yksi päivitys ei varmasti täydennä kaikkea sitä määrää, mutta yritän pysyä pääasiassa eli flamencossa.
Treenaan edelleen päivittäin flamencotanssia bata de colalla Estudio de baile Alicia Márquez:ssa ja Academia Manuel Betanzos:ssa kolme kertaa viikossa. Olemme juuri aloittaneet uuden koreografian kummassakin koulussa ja lisäksi jos puhutaan välineurheilusta, niin opettelemme tätä nykyään bata de colan kera lisäksi mantonilla tanssimista eli suomeksi huivilla. Flamencohuivit ovat suuria noin 140cm x 140cm http://www.fabricaflamenca.com/es/mantones/184-manton-de-manila.html joita siis käytetään flamencotanssissa esiintymiseen.
Flamencohuivin käyttö vaatii harjoittelua siinä missä bata de colakin ja kun nämä kaksi yhdistetään puhutaan jo välineurheilusta kirjaimellisesti. Kuten bata de cola, myös huivi vaatii kordinaatiokykyä ja oikeanlaisen tekniikan hallita ja toteuttaa liikkeitä tanssissa. Itse olen tanssimisessa nyt siinä vaiheessa, että en tarvitse enää jatkuvaa batan hallinan miettimistä, joten pystyn keskittymään huivin käyttöön. Tämä kuukausi näyttää miten pitkälle pääsen flamencohuivin käytössä. Ensi kuussa olisi luvassa mahdollisesti lisää castanjettien käyttöä eräällä kurssilla, mutta vielä en ole päättänyt aionko osallistua siihen. Tällä erää jätän tekstin hieman vajaaksi, sillä minulla on kohta kiire tunneille, mutta jatkoa luvassa piakkoin kuvien kera! Besitos desde Sevilla!!
Un día alegre en Parque de Maria Luisa y Acuario de Sevilla
Kävimme eilen Luukaksen ja koirien kanssa puistoretkellä Sevillan ehkä suurimmassa puistossa Parque de Maria Luisa :ssa. Aurinko paistoi mukavasti pilven hattaroiden takaa ja oli hieman tuulista.
Puisto oli täynnä kauniita yksityiskohtia, kuten patsaita, suihkulähteitä, jotka verhoituivat kauniiseen puutarhamaisemaan ja loivat historiallisen tunteen.
Attitudet, castanjetit ja viuhkaharjoitukset
Edellisessä postauksessani avasin hieman bata de colan harjoitus asentoja kuvien avulla, mutta haluan tässä kirjoituksessa syventyä asentoihin hieman enemmän ja kertoa oppimastani. Baletin perusasentoja on viisi, joita kutsutaan ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides, baletin perusasennot. Bata de colan käytössä käytämme erityisesti ensimmäistä asentoa, mutta myös kaikkia viittä asentoa riippuen, miten haluamme bataa käsitellä liikkeissämme. Baletin toisella asennolla voimme usein levittää batan aukinaisemmaksi tulevaan liikesarjaan, mutta 2. asento ei kuitenkaan ole yksinomaan asento, joka pätee kaikkiin liikkeisiin. Asento 3. on minulle tuttu alkulämmittelyissä, joissa harjoittelemme jalan nostoa edessä. Asentoa 4. käytämme usein batan nostoissa, joista esim. attitude lähtee. Videossa attitudesta ja asennosta.
Opittavaa bata de colan käytössä riittää niin tekniikoista liikesarjoihin. Olemme tehneet Alicia Marquezin koulussa jonkin verran myös koreografiaa alegrias paloon, mutta edelleen tunnit pysyvät suurimmalta osin tekniikan harjoittelussa. Manuel Betanzonin koulussa Mari Angelesin tunneilla meillä on ollut palona caracoles ja viime päivinä olemme edenneet jo castanjettien käyttöön. Minulle castanjettien käyttö ei aikaisemmin ole ollut tuttua, johtuen osin, etten ole Suomessa päässyt castanjetti kursseille. Olen hyvin alkuvaiheessa kastanjettien kanssa ja odotan hetkeä, jolloin osaan edes välttävästi :)
Caracoles tunneilla batan ja castanjettien lisäksi meillä on myös viuhka. Seuraavassa kuvasarja viuhkan perusliikkeistä sisäänpäin pyöritettynä.
<3 Hyvää Ystävänpäivää, Feliz Dia de San Valentin! <3
Lihaskipua flamencoilusta
Lähes kuukausi on nyt kulunut siitä, kun saavuin 30 asteen pakkasen pureman saaneesta Suomesta Sevillaan. Suomessa taitaa kyllä tällä hetkellä olla jo tuonkaltaiset pakkaset nujerrettu. Täällä Sevillassa ilmasto on päivisin ollut mukavan lempeä ja aurinkoinen, iltaisin ja yöllä lämpötila laskee jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan pidän enemmän tästä välimerellisestä kelistä enemmän kuin Suomen pakkasista.
Flamencotreenit ovat sujuneet yleisesti ajateltuna hyvin. Luulin noin muutama viikko sitten, että lihakseni ovat jo tottuneet harjoitteluun, mutta aloittaessani helmikuun alussa Manuel Betanzonin koulussa Maria Angeles Gabaldonin tunneilla huomasin, että kahdessa koulussa kulkeminen ja treenaaminen on suhteellisen rankkaa, vaikka harjoittelenkin tässä koulussa vain jokatoinen päivä.
Tanssitunteja arkipäivisin koko viikolle kertyy noin 7h, sekä sen päälle useita tunteja kävelyä pitkin Sevillaa. Suomessa harjoittelen Jyväskylän Flamencoyhdistyksessä kahdella eri tanssitunnilla ja omat harjoittelut siihen päälle, joka on puolet siitä määrästä kuin nyt ja sen kyllä olen huomannut lihaksissani ja yleisesti palautumisessa.
Olen kyllä lisännyt energian saantia ja ruokaa todella kuluu, mutta palautuminen harjoituksista ei vielä ole sillä tasolla, ettei minua väsyttäisi niin paljon kuin on väsyttänyt. Siestan aikaan meinaan väsähtää ja ihmettelen välillä, miten jaksan iltaan mennessä kerryttää energiani ja mennä treenaamaan. Mutta periksiantamattoman luonteeni ansiosta ja rakkaudestani flamencoon olen jaksanut kovienkin lihaskipujen ja väsymyksen ylitse ja niin taas kerään batani, kenkäni mukaan ja lähden tunneille.
Viime viikkoina olen pohtinut paljon Sevillan flamencoa. Olen huomannut, kuinka paljon baletin asentoja harjoituksissa käytetään ja tietenkin olen sen jo aiemmin tiedostanut, mutta erityisesti bata de cola harjoituksissa baletin asennot korostuvat suuresti, toisinsanoen jokainen asento on baletista. Verraten ensimmäistä tuntiani täällä Sevillassa tämän hetkiseen en olisi ikinä uskonut, kuinka venyvä olen ja pystyn silti parantamaan asentoja päivä päivältä enemmän. Osaltaan se on luonut itsevarmuutta ja motivoinut yrittämään, vaikka batan heitot eivät aina olekaan olleet täydellisiä. Seuraavassa kuvasarja batan perus-asennoista ilman bataa.
Helmikuun ensimmäinen päivä
Viimeiset kolme viikkoa ovat hurahtaneet vaudilla bataa lennättäen Alicia Marquezin flamencokoulussa, sekä Sevillaan tutustumisen merkeissä, että en ole kerennyt ajattelemaan blogin kirjoittamista, vaikka aiheita varmasti olisi ollut riittämiin.
Tammikuun viimeinen viikonloppu kului pitkälti uuteen asuntoon muuttaessa. Muutimme korttelin toiseen päähän Trianassa, joten tavaroiden siirtäminen sujui suhteellisen vaivattomasti ilman kulkuvälineitä, lukuunottamatta kuinka paljon elintarvikkeita muutaman viikon aikana oli kertynyt, Tässä taloudessa en raaski ruokaa roskiin heittämään, eikä ekologiseen elämäntyylini sovellu ruuan haaskaus, joten ahkerasti kannoin monet ruokapussukat uuteen asuntoon.
Mainittakoon tähän väliin, että olen toisen vuoden kulttuurituottaja opiskelija Jyväskylän kampuksessa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja tarkoitukseni täällä Sevillassa on myös suorittaa syventävä harjoittelu tuottaja opintoihimme liittyen Maaliskuusta alkaen. Vielä en kirjoita mitä ja missä, sillä täällä ollessani olen pohtinut monenlaisia vaihtoehtoja harjoitteluuni liittyen, mutta siitä myöhemmin.
Flamencon treenaamisen lisäksi minulla on ollut ajatuspohjalla suunnitteilla flamencoteos. Teos olisi tarkoitus toteuttaa yhdessä muiden Sevillassa flamencoa opiskelevien kanssa ja esittää se Suomessa. Tätäkään asiaa en avaa vielä, sillä luovuus ja suunnitteluvaihe on vasta alkamaisillaan. Luovuudesta voisin kyllä kirjoittaa pitkät aukeamat. Täällä ollessani olen huomannut kuinka luovuuden kukat todella ovat alkaneet kukkimaan kirsikkapuiden lailla. Mieli on kaikinpuolin myös ollut iloinen ja kirkas.
Kirsikkapuut tosiaan kukkivat täällä jo ja kevät on selkeästi jo pitkällä. Lämpötilat päivisin vaihtelevat +20 asteen puolin ja toisin ja kelit ovat olleet kuin Suomen alkukesä. Tänään aurinko lämmitti ensimmäistä kertaa niin paljon, että aamun kauppa ostoksien jälkeen oli pakko kuoriutua gollegetakista ihan pelkälle topille.
Pesin ensimmäistä kertaa tänään bata de colani opettajaltani saamilla ohjeilla pesukoneessa. Hieman minua jännitti, mitä tuleman pitää, ja että saanko pesukoneesta lyhyen mini batan, mutta pesu onnistui loistavasti ja batani ei enää kirjaimellisesti haise kissanpissille. Batani siis haisi aivan karmealle, joka kertoo, kuinka paljon hikeä olen kolmen viikon aikana kehostani puskenut, mutta sen lisäksi tein pienoisen virheen, kun laitoin batani jokaisen treenien jälkeen umpinaiseen muoviseen pussiin, joka alunperin oli ollut uusien tyynyjen pussi, mutta tarpeeksi iso, että batani mahtui siihen näppärästä ja kun siinä oli vielä kantokahva ajattelin, että onpa kätevä, mutta se, että olen ollut hiestä märkä jokaisen treenin jälkeen ja nakkannut batani pienelle rullalle muoviseen pussiin voi tulos olla edellä mainitun mukainen.. Siispä suosittelen pesemään bataa, mikäli treenitunteja viikossa alkaa kertymään useita ;)
Batan pesuohjeet:
- Pesukoneen lämpötila nolla, toisinsanoen kylmävesi.
- Lyhyt pesuojelma (Itse pesin pitkällä ohjelmalla vahingossa, mutta lyhyt ohjelma varmasti on riittävä).
- Linkous 800 kierrosta.
- Pesuaineena: Marseilles saippua, nestemäinen ja huuteluainetta 1/4 osa tavallisesta määrästä, eli hieman vähemmän.
- Bata kannattaa levittää laajasti kuivumaan narulle.
Tällä ohjeella sain pestyä hyvin Fabricaflamenca :sta ostamani batani.
Treenit ovat sujuneet kaiken kaikkiaan suhteellisen hyvin lukuunottamatta tietenkin niitä päiviä, kun bata on ollut mytyssä ja mutkalla ja jalat solmussa aivoja myöten, mutta onnistumisen hetkiä on kuitenkin ollut suhteessa enemmän, joka on kompensoinnut niitä hetkiä neutraalimmaksi. Vieläkin bata painaa eikä lennä ehkä niin kauniisti asennossa, kuin uusilla japanilaisilla tanssiystävilläni, mutta senkään en ole antanut lannistaa, joka johtuu myös pitkälti motivoivasta ja kannustavasta opettajastani Virginia Ruizista, jonka oppeja voi todella suositella kaikille batan käytön oppimiseen!
Sevilla on täynnä flamencokouluja ja toki suosittelen etsimään sen oman koulun ja paikan, mutta kannattaa silti muistaa, että hutimalla ei hyvää seuraa. Liian korkea rima tai liian nopea tahti voi viedä enemmän alamäkeen kuin motivoida tekemään parhaansa. Minun kohdalleni sopii, että treenaan päivittäin, mutta sellaiseen tahtii, jossa aivotki pysyvät matkassa. Tällä hetkellä olen panostanut ainostaan bata de colan opiskeluun, sillä uskon, että täsmällisesti yhden asian kerrallaan opettelemalla voi edistyä parhaiten. Aina en ole ollut yhtä järkevä oppimismetodien kohdalla, vaan olen ehkä ahnehtinut enemmän kuin ole pystynyt itsestäni antamaan.
Aikaisempina vuosina Espanjassa olen harjoitellut hyvin paljon jalka ja koputustekniikkaa ja kulutin siihen useita satoja tunteja. Toki joudun ja haluan päästä tämän reissun aikana koputuksen iloihin ja saloihin ja olen niitä jonkin verran jo kaivannutkin ballerina asentojen ohelle, mutta vasta maaliskuussa, kun batani alkaa liikkumaan vaivattomammin.
Käyn myös Helmikuun ajan Manuela Betanzonin koulussa bata de cola tunneilla Mari Angeles Gabaldonin opissa. Aloitin tunneilla tänään ja käyn viikottain maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kuukausi näyttää, mitä tuleman pitää, mutta tarkoituksena olis saada jonkinlainen caracolesin pätkä tehtyä batan ja viuhkan kera.
Yritän saada seuraavaan blogikirjoitukseeni myös kuvia, tällä erää saatte vielä tyytyä lukemiseen :) Hasta Pronto, Ciao amigos!
Tanssijan kehon huoltoa
Kuten kaikissa urheilulajeissa kehon huolto on yksi erittäin tärkeä osa-alue. Alkuveryttelyissä itse suosin lyhyt kestoisia venyttelyitä, aerobisia liikesarjoja ja lihaskunto liikkeitä, joiden tarkoitus on herätellä ja antaa impulseja lihaksille tulevaa harjoittelua varten. Varsinaisen treenin jälkeen en heti syöksy syviin venyttelyihin sillä mielestäni lihas on jo treenatessa venynyt tarpeeksi vaan nautin usein palauttavaa juomaa ja ravintorikasta ruokaa.
Itse en tanssija mitenkään yli puhu pelkkien proteiinien puolesta, sillä myös hiilihydraatit ovat tärkeä osa urheilijan elämää. Toki tulee mussutettua paljon mm. rahkaa, raejuustoa, tofua ja linssejä, mutta kokojyvä pasta kuuluu ainakin minun ruokavalioon melkein päivittäin kasvisten lisäksi.
Olen ollut kymmenien vuosien ajan kasvisruokavaliolla, toisinaan jätän maitotuotteetkin pois. Täällä Sevilla korvaan esim. kahvimaidon soija tai mantelimaidolla, varsinkin kun ovat samassa hintaluokassa, kuin maitokin. Tosin löysin muutama päivä sitten luomumaitoa paikallisesta Lidl- kaupasta ja siihen olen sortunut nyt toisinaan. Kananmunia syön harvakseltaan. Välillä saatan syödä kanaa, mutta sitäkin melkein puolivuosittain, lähinnä kun paistelen niitä koirille ruuaksi täällä Espanjassa.
Olen myös huomannut, että koirien ruokinnassa kana-riisiruoka itsetehtynä on halvempaa kuin kuivamuonat ja siis Espanjan hintaluokassa. Suomessa kuivamuona tulee mielestäni halvemmaksi edelleenkin, vaikka ruuan hintaa on yritetty laskea.
Palatakseni palauttaviin venytyksiin, niin itselleni niiden tekeminen on soveltunut myöhään iltaan ennen nukkumaan menoa, koska kroppa lämpenee sopivasti. Usein huomaan, kun tulen kotiin treeneistä, että kehon lämmöt on vieläkin aika korkealla ja kun ne alkavat laskea tulee vilu. Siksi onkin tärkeää pukeutua lämpimästi iltatoimia tekiessä ja säästyy lihassäryiltäkin. Joskus, jos minulla on ollut rankemmat treenit takana käytän lihaksien lämmittämiseen tiikeribalsamia, joka ainakin minulla toimii erittäin hyvin.
Löysin Facebookin kautta erään videon jalkojen venyttelyihin ja testasin. Voin suositella ainakin flamencotanssijoille. Flamencotanssijoiden jalat ovat usein puristuksissa tukevissa kengissä ja useat nilkan, päkiän, kannan käytöt voivat hetkittäin rasittaa jalkaa ja nilkkaa. Tämän videon liikkeet ovat suunniteltu ballettitanssijoille, mutta mielestäni samat liikeradat sopivat mainiosti flamencotanssijoille. Ei muutakuin kokeilemaan, omalla vastuulla tietenkin :) Mukavaa lauantaita kaikille ! Kuullaan taas !
Grupo de Capoeira Ginga Espana
Luukas aloitti täällä Sevillassa eilen ensimmäiset capoeira-harjoitukset Acociación Intercultural Grupo de Ginga:ssa. Tässä yhteisön blogin sivut: grupogingasevilla ja Facebooksivut: asociacioninterculturalgrupoginga. Tunteja pidetään osaksi Escuela de Taewondo Seoul:in tiloissa, Calle Pedro Pérez Fernándes, 12, Los Remediosin puolella escueladetaekwondoseoul, mutta lukujärjestyksen mukaan capoeira tunteja löytyy myös Montequintosta, Municipio de Utrerasta, San Jerónimosta ja San Juan de Aznalfarachesta. Lukujärjestys: Asociacioninterculturalgrupoginga/Horarios. Luukasta opetti profesor Rasta.
Asumme siis Trianassa, Sevillassa, mutta hyvin lähellä Los Remediosin "rajaa", joten meillä on lyhin matka Seoulin kouluun. Luukas on harrastanut capoeiraa Suomessa aiemmin Reagl Capoeirassa Leandro Silvan johdolla reaglcapoeiraleandrosilva ja tulevana kesänä 2016 hänen olisi määrä saavuttaa ensimmäinen vyö.
Cooperación en mi pagina/Yhteistyötä blogini kanssa
Etsitkö flamencotanssijaa, flamencokokoonpanoa, esiintyjää? tapahtumaasi, tilaisuuteen, festivaalit, teokseen? Toki, kysy lisää!
Tarvitseeko yrityksesi, yhteisösi näkyvyyttä? Mikäli koette, että sovitte blogini tyyliin ja aihepiiriin voisimme tehdä yhteistyötä! Esim. flamencokoulut, yhdistykset, yritykset, matkailuala, kulttuuriala, flamencokenkä, asusteet ja tarvikkeet yms.
Otan vastaan kaikkia ideoita yhteistyöhön liittyen!
Si, buscaís bailarina de flamenco? a obras, eventos, festivales o espectaculos de flamenco? Claro, estoy interesado!
Voy a escuchar los todos ideas qué teneis pensarlo!
Yhteydenotto/Contacto:
johanna.tuominen80@hotmail.fi
Puistoilua & Parque de los príncipes
Tänään perjantaina vietimme aamupäivän puistossa ulkoillen ja auringosta nauttien, koska mittari näytti +17. Tänään oli myös vapaapäivä treeneistä ja kaikesta muusta. Tässä kuvia eksoottisen kauniista puistosta ja sen massiivisista puista, joihin ihastuin ikihyväksi!
Flamencotreenikauden ensimmäinen päivä & Estudio de baile Alicia Marquez
Kävimme aamupäivällä Junta de Andalucia y salud meillä päin tutummin paikallisesta terveyskeskukselta hakemassa Luukakselle antibiootit välikorvan tulehdukseen ja koska iltaan mennessä Luukas oli jo tuo sama iloinen poika kuin ennenkin, päätin että lähdemme tanssikoululle. Keli oli vielä kuuden tienoilla kuin mikäkin kesä- ilta Suomessa touko- kesäkuun vaihteessa, joten ilta auringon säteet piristäisivät varmasti myös Luukastakin sen monen päivän makaamisen jälkeen.
Kävelimme Calle Pages Corro:lle ja otimme sieltä linkin nro C3 ja pääsimme sillä korttelin päähän koulusta. Alicia Marquezin koulu sijaitsee Sevillan vanhan kaupungin alueella ja tunsin oloni hyvin kotoisaksi sen kaduilla, sillä ne muistuttivat hyvin paljon Granadan pikkukujia. Luukaskin fiilistyi puhumaan, että aivan kuin Granadassa, äiti.
Kouluun päästyämme annoin Luukakselle tabletin, jolla hän sai sen aikaa pelata mieluisia pelejään. Tunnilla on minun lisäksi neljä muuta tanssijaa ja yllättäen kaikki muut olivat Japanilaisia. Tämähän ei sinänsä ollut mikään yllätys minulle, sillä japanilaiset ovat todella valveutuneita flamencosta Espanjassa. Siellä minä sitten näiden hoikkien japanilaisten kanssa potkin bataa menemään.
Opettajana toimi ystävällinen ja kannustava Virginia Ruiz, joka aivan ensimmäisellä tunnilla antoi minullekin uusia tekniikoita ja liikkeitä , sekä ahaa- elämyksiä kropassa, kun batan tanssiasento iskostui jo tuon tunti 15 minuutin aikana. Liike todella lähtee sisä-reiden avaamisella. Jalka ei voi olla suorana edessä eikä takana vaan sen on koukistuttava polvesta. Kaiken a ja o on tietenkin myös keski-vartalo, joka tukee liikettä, jotta alaselkä ei pääse liikkumaan, mutta tuo sisäreiden avaamisen jälkeen tajusin liikkeen jujun pitkästä aikaa paremmin kuin hyvin.
Ilta meillä meni Luukaksen kanssa lähinnä kävellessä Sevillan kaduilla ja etsiessä Plaza Magdalenaa, jolta lähtee linkki numero 40 ja jolla pääsemme korttelin päähän asuntoamme. Löysimme viimein harhailtuamme ja pääsimme kotiin. Kotona odotti koirien juoksutus ja jalkani oli hieman tanssitunnista särkevän oloiset, vaikka en varsinaisesti edes hiostunut, mutta bata on melko painava kapistus heitellä.
Olen päättänyt panostaa tässä kuussa vain batan pyöritykseen ja Helmikuusta alkaen ajattelin siirtyä toiseen kouluun batan harjoittelun lisäksi. Hiljaa hyvää tulee enkä halua sotkea ajatuksiani nyt monilla tunneilla päivässä. Tarkoitukseni on päästä bata mestariksi näiden kuukausien aikana täällä, joten Alician koulussa pysyn toistaiseksi varmasti. Vielä loppuun nettilinkki Alician koulun sivuille: http://www.aliciamarquez.es/ Kuullaan taas, hasta pronto ! :)
Se tunne kun Paco de Lucia soi Trianan Mercadonassa 11.1.2016
Kuten elämässä yleensä ja Espanjassa suunnitelmat voivat muuttua hyvinkin radikaalisti. Aloitan linja-auto matkasta Jyväskylä- Vantaa lentoasema. Olin aikataulussa, kaikki tavarat tuntuivat olevan mukana, eväitäkin olin tehnyt mukaan ja söimme Luukaksen kanssa vielä tuhdimman illallisen 23 aikoihin, joten nälkäkään ei vaivannut. Liian hyvin ollakseen kaikki kunnossa. Matkan puolivälin paikkeilla noin Lahden tienoilla Luukas alkoi valittaa huonoa oloaan. Luulin aluksi, että kyseessä on aivan se, että hän ei ollut malttanut nukkua juuri silmäystäkään odottaessaan näkevän lentokoneen, mutta suurinpiirtein Lahdesta lähdettyämme Luukas sanoi, että huono olo pahentuu ja vähän toiseen korvaan sattuu.
Luukaksella on ollut usein korvatulehduksia ja ovat menneet ohi tyyliin yhdessä vuorokaudessa, joten en ole aina hakenut antibiootteja hänen elimistöänsä rasittamaan, kipulääkkeet kun ovat usein riittäneet, joten en ollut huolestunut tässäkään vaiheessa niin paljon. Niille tiedoksi, jotka eivät tiedä kuka Luukas on, hän on 8-vuotias rohkea, vahvaluonteinen ja periksiantamaton poikani, joka elää flamencon ja Espanjan maailmaa vierelläni omia juttujaan ideoiden.
Luonteen lujuus oli kyllä kovilla, kun kentälle saavuttuamme sain jo melkein kantaa häntä mukanani. Luukas ei halunut nimittäin kertoa minulle, että korviin sattuminen alkoi jo päivällä, kun hän oli tullut ystävänsä syntymäpäiviltä ja vain ja ainoastaan sen takia, koska luuli ettei pääse lähtemään Espanjaan. Täytyy sanoa, että lapsen mieli voi joskus olla uskomaton! Asiasta keskusteltiin myöhemmin täällä Espanjassa, että jatkossa kipuja ei peitellä, sillä se ei ole este reissuun lähdölle ja, että minäkin olisin pystynyt jo aiemmin hankkimaan lääkkeet Suomessa, ennenkuin kipu valtaa koko kehon ja mielen.
Lentomatka menikin siten, että Luukaksen korviin sattui nousu ja lasku, kun normaalisti hän on vain iloinut lähtöä. Onneksi hän nukahti uneen lennon aikana, mutta Malagaan saavuttuamme päätin, että nyt on lääkkeet hankittava, vaikka oli sunnuntai ja tietääkseni Malagan kentällä ei ole farmasiaa. Keksin sitten nopeasti alkaa kyselemään ihmisiltä, jotka tulivat samalta lennolta ja onneksemme eräällä naisella oli paracetamolia ja pääsin antamaan lääkkeen Luukakselle heti. Kipu ei onneksi ollut vielä ihan pahinta ja hyvä niin sillä tämä nainen ja hänen paracetamoli auttoi meidät Sevillaan hotelliin.
Sevillan Plaza de Armaksen linja-auto asemalta taxin saatuani ja hostelliin päästyämme Luukas nukahti respan sohvalle, sillä aikaa kun kannoin matkatavaroitamme sisälle. Tähän väliin täytyy muuten antaa kaikki täydet tähdet ja papukaija merkit tälle hostellin henkilökunnalle! En ole aikoihin saanut niin ystävällistä ja huolehtivaa palvelua, että kaikki tuo 55€ yö oli enemmän kuin 100% sen arvoista. Ja suosittelen myös hostellia aivan kaikille! http://www.theboutikehostel.com/
The Boutike Hostel sijaitsee Calle Sales y Ferre, 18 Sevillan vanhan kaupungin alueella, joka alueena kannattaa pelkästään jo mennä katsomaan. The Boutike Hostel järjestää ilmaisia, kyllä ILMAISIA ohjattuja kävelymatkoja Sevillan keskustassa, joka pitää sisällään FREE-TOURS-Monuments-Legends-TRIANA & the Gipsies. Itse en tietenkään ollut kyseisillä reissuilla, koska poikani makasi hostellin sängyssä iltaan mennessä jo kuumeen kourissa ja minä hoidin häntä, mutta ohimennen aamiaisella kuulin asiakkaiden puhelevan tourista ja tapahtumista Sevillassa.
Palatakseni kuumeiseen poikaani, minun oli lähdettävä tiedustelemaan respasta lähintä farmasiaa, joka olisi avoinna, niin tämä ystävällinen respan mies, jonka nimeä en sattunut kysymään, ihan olisi kiittänyt häntä kaikesta huolehtivaisuudestansa sanoi, että heillä on hostellin oma kuumemittari ja parasetamolia löytyy myös, että minun ei tarvitsisi lähteä hakemaan niitä erikseen, minä siihen sitten, että mielelläni hakisin huomista varten, kun juomistakin olisi saatava,muutakuin vettä, niin tämä respan mies siihen vastasi, että heillä on kaikki mehut ja juomat, mitä minä vain haluan. '
Loppujen lopuksi tästä kaikesta mehujen ja lääkkeiden antamisesta hostellin kautta ei tullut minkäänlaista lisämaksua! Suomessa olisin varmasti jo yhdestä mehusta maksanut vähintään 3€ lasi, mutta sain koko litran appelsiinimehua ja paketillisen paracetamolia kuumemittarin kera! Tälläiseen palveluun en ole oikeastaan koko elämäni aikana törmännyt. Sevillan ihmiset eivät tähän mennessä voisi enää parempaa vaikutusta saada aikaiseksi minuun ystävällisyydellään, mutta mennessäni apteekkiin ja kertoessani, että poikani on hyvin kipeä sain oikealla annoksella olevia paracetamol-lääke pusseja, eli siis lääke joka on jauheena annospusseissa, mikä on erittäin hyvä, sillä poikani ei pysty nielemään isoja lääkkeitä hyvin. Kaiken tämän lisäksi sain vielä jonkun asiakkuus lahjan mukaani, joka on lapsille tarkoitettu leikki alusta tietääkseni, mutta en ole vielä kerennyt sitä avaamaan. Perääni vielä sanottiin, että kerro pojalleni paranemisia!
Kyllä sanaton olen ja kyllä jo nyt voin sanoa, että mitä minä siellä Suomessa enää tekisin muutenkaan. Voisin tosiaan muuttaa pois. Ei se mikään salaisuus enää ole. Jos sopiva työ ja vakituinen sellainen löytyy niin maa ja kansalaisuus tulee vaihtumaan. Valmistuttuani 2018 voi olla vuosi, jolloin tämänkaltaisen unelman voisin toteuttaa, mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Uuden vuoden aikaan päätin, että minun täytyy pystyä elämään päivä kerrallaan, niin tosiaan pitää, koska asiat voivat muuttua tunnissa, minuutissa ja sekunnissa. Elämää myös pitäisi elää ja arvostaa aina kuin se olisi viimeinen henkäys happea, kuin se tunne tänään kun Paco de Lucia soi Trianan mercadonassa, kerätessäni perusruoka tarvikkeita tälle ja tuleville viikoille.
Niin vaihtui asuntokin kaikessa nopeudessaan, joka oli kuulemma vuokrattu sittenkin eräälle pariskunnalle. Samana iltana menin airbnb- sivustolle https://fi.airbnb.com/ ja näppäilin toiveeni hakukoneeseen ja lähetin viestin kahdelle mielestäni sopivalle kohteelle ja asunnon omistajalle. Seuraavana aamuna olin jo maksanut asunnon ja klo 12:30 minulla oli jo avaimet kädessä ja ajatukset suuntautuneena Trianaan. Huolimatta siitä, että toisen kouluista jouduin vaihtamaan, johtuen, että se olisi hieman liian kaukana tästä asunnosta en juurikaan jaksanut enää huolehtia siitä, sillä tämä asunto minulla tulee olemaan vain toistaiseksi ja ensi kuussa voin olla jo toisella alueella, jossa kyseinen koulu olisi lähempänä. Alicia Marquezin koulun lisäksi aion suunnata myös Manuel Betanozin kouluun flamencotanssin opiskeluun http://www.manuelbetanzos.com/en/. Loppuun kuvia tuotteista, jotka tänään ostin läheisestä marketista ja kuuluvat minun Espanjalaiseen perus keittiöni varusteluun.
Matkasuunnitelmia 8.1.2016
Olin pohtinut jo pidemmän aikaa blogini jatkamista ja en olisi ajatellut, että tässä kaiken kiireen, pakkaamisen, matkasta stressaamisen ohella olisin päässyt siihen pisteeseen, että tekstisieppo ottaisi minusta vallan ja ylipäätään pääni sisällä syntyisi luovia ajatuksia saati saisin toteutuksen kelpoisia ideoita aikaan, mutta tässä minä nyt sitten kirjoitan ja aion kirjoittaa tästä tulevasta 6 kuukaudesta jonkinlaisen eepoksen Sevillan kulttuurista, tietenkin pääpainona flamenco, mutta toivoisin, että matkan varrella löytäisin myös muitakin ihmettelemisen aiheita taiteesta ja kulttuurista Espanjassa.
Samaan aikaan, kun kirjoitan kulttuurilokiblogiani tulen tekemään syventävän kulttuuriopintoihini liittyvän harjoittelun, soveltavan taiteen projektityön ja paljon muuta, niin päiväni pyörivät myös flamencotanssin opiskelussa Sevillassa eri kursseilla ja kouluissa, joista haluan esittää teillekin jonkinlaisen yhteenvedon, varsinkin flamencon ystäville tulossa tietoa, mitä, missä ja minne kannattaa mennä ja minkälaisia kokemuksia minä tulen saamaan.
Jotta en lupaa liikoja, annan itselleni mahdollisuuden myös luovaan tilaan vain olla ja elää, sekä tuntea, niin mikäli kirjoituksiani ei kuulu muutamiin päiviin voi olla, että sillä hetkellä nautin jotain näistä edellä mainituista. Olen todellinen taiteilija sielu ja tarvitsen toisinaan sen kaltaisia virikkeitä tai olla ilman niitä, mitä taivaanpäällinen voi vain antaa mielikuvituksen rajaa rikkoen. Liian syvällisiin nyt en halua vaipua vaan mennä itse asiaan!
Vuoden 2016 ensimmäiset flamencokurssit ja koulut
Olen valinnut ensimmäiseksi kuukaudeksi kaksi eri flamencokoulua flamencotanssin opiskeluun. Päivisin klo. 10-11 minua opettaa Escuela Flamenca Juan Polvillon flamencokoulussa http://www.escuelaflamenca.com/ Juan Polvillo flamencotaiteilija, koreografi, artisti ja tanssija Fuesanta La Moneta http://fuensantalamoneta.es/ Fuesanta la Moneta.
La Monetaan kerkesin saamaan hieman tuntemusta viime vuoden Granadan reissulla, mutta opettajana hän ei ole minulle koskaan toiminut. Fuesantan tyyli flamencossa on erittäin ominainen, persoonallinen, voimakas ja mustalaisuuden viesti huokuu joka markkeerauksen ja koputuksen perään. Fuesantan tyyliin pääsin sisään ollessani seuraamassa hänen erään teoksen harjoittelu treeneissä ja tietenkin taustoitin hänen uraansa harjoittelupaikkani Teatro de la Zambran ja Raul Compan ohjeistuksella http://www.teatrodelazambra.com/index.html.
La Monetaan kerkesin saamaan hieman tuntemusta viime vuoden Granadan reissulla, mutta opettajana hän ei ole minulle koskaan toiminut. Fuesantan tyyli flamencossa on erittäin ominainen, persoonallinen, voimakas ja mustalaisuuden viesti huokuu joka markkeerauksen ja koputuksen perään. Fuesantan tyyliin pääsin sisään ollessani seuraamassa hänen erään teoksen harjoittelu treeneissä ja tietenkin taustoitin hänen uraansa harjoittelupaikkani Teatro de la Zambran ja Raul Compan ohjeistuksella http://www.teatrodelazambra.com/index.html.
Ensi viikon tiistaina 12.1. alkaa siis vuoden 2016 ensimmäiset tanssituntini Fuesantan opetuksella ja palolla alegrias, sekä iltaisin minua opastaa minulle vielä tuntematon flamencokoulu Alicia Marquezin http://www.aliciamarquez.es/ Estudio de baile ja siellä Virgia Ruizin bata de cola kurssin klo. 19-20. Vuoden ensimmäinen kuukausi kuluu kahden eri tyylisen opettajan ja koulun tunneilla maanantaista perjantaihin ja olo on odottavainen ja innostunut, mutta tästä kaikesta ja muustakin lisää ensi viikolla! Pysyhän kuulolla!
Hasta Luego!
Kommentit
Lähetä kommentti